Reissublogi

Keskiviikkoiltana meikäläinen tsiigaili spa-ger -matsista ekan puoliajan ja hiippaili vasta sitten Arton ja Jiikun seuraan päälavan tienoille. Ihmettelin kun soittavan bändin piti  olla Overkill, mutta taustalakanassa luki Devildriver. No ei laulukaan ihan Overkillilta kuulostanut. Overkillin ja Devildriverin vedot olivat siis vaihtaneet paikkaa. Tämä ei sinänsä meitä haitannut, koska tämä uusi tuttavuus Devildriver oli myöskin varsin soivaa kamaa. Overkill sitten täräytti aika messevän vedon, joka kilpailee meikäläisen mittarissa Soulflyn kanssa parhaasta keikasta näillä festareilla. Vanhat sedät, jotka ovat veivanneet thrasiaan jo 30 vuotta jaksavat vielä hillua lavalla tohon tahtiin. Uskomatonta kamaa . Overkillin jälkeen suunnattiin rantsun kautta kämpille.

Allekirjoittaneen viimeinen festaripäivä alkoi rauhallisesti. Pötkötimme kaikki varmaan 15 asti punkissamme ja latailimme akkuja. Iltapäivällä otimme suunnaksi kuitenkin festarialueen. Ehdimme juuri kuulemaan Suicidal Angelsin viimeiset tahdit. Seuraavat pari tuntia vietettiin taas rantsussa ja harmiteltiin sitä, että olimme jättäneet tsimmarit kämpille.

jannut biitsillä

rantaa

Rantsuttelun jälkeen Arto ja Jiikku liipasivat turpiinsa n 60 cm pitkät hodarit, jonka jälkeen Exploitedin keikan tsiigaaminen näytti tältä.

Väsynyttä sakkia

Koko seurue tuntui olevan niin veto pois, että soitimme jälleen kerran pirssin paikalle ja ajelimme kämpille ja nukkumaan.

Allekirjoittaneen kotimatka starttasi n. klo 0530 tänäaamuna kun tempasin rinkan selkään ja lähdin kävelemään murhamäkeä alas kohti Tolminin bussiasemaa. Bussi starttasi aikataulun mukaan klo 0615. Jossain puolessa välissä matkaa havahduin unestani siihen että nyt on seisoskeltu aika kauan paikallaan. Kapealla vuoristotiellä oli sattunut jonkuntasoinen rekkaäksidentti, eli kaksi ajoneuvoa olivat törmänneet toisiinsa ja tukkineet koko tien. Reilu puoli tuntia siinä kynäyksessä meni ja sitten päästiin jatkamaan matkaa. Pikkasen meinas tulla kakkaa housuun, että näinkö tässä menee koko aamu ja jää lentokonepisnekset väliin. Onneksi siitä selvittiin. Ljubljanaan tuloa homma myöhästytti kuitenkin sen verran, että seuraavaa lentokenttäbussia olisin joutunut odottamaan tunnin verran. Niinpä kysäisin suomalaisherrasmieheltä, joka oli tullut samalla dösällä Tolminista, että otetaanko kimppataksi. Tämähän kundille sopi, joten nyt olen kentällä odottelemassa porttien aukeamista.

Tähän siis loppuu taas tämä reissu. Seuraavaa blogausta saattaa tulla elokuiselta kalastusmatkalta, joka suuntautuu Könkämäenolle. Sinne siis…

Eilisaamu starttasi leppoisasti runsaahkolla aamiaisella paistetuilla munilla ja Trannys finest -teellä. Aamukynäysten jälkeen Vpää jäi vielä koisimaan kankkustansa pois. Reilun puolen tunnin päästä hänkin kuitenkin kykeni liittymään seuraan. Kuitenkin taivas näytti kohtuullisen tummalta, joten päätimme jäädä vielä henkailemaan kaupunnille ravitsemusliikkeeseen. Päätös osoittautuikin erittäin viisaaksi, koska taivas repesi ja maailmanluokan ukkoskuuro oli suoraan päällä. Noh, istuskelimme muutaman tunnin ravintelissa ja nautimme kuivasta sisäilmasta. Ravintelin jälkeenfestareilla alkoi miehekäs bändisuora: Crowbar, Nevermore, Six feet under, Cannibal Corpse ja Soulfly.

Cannibal Corpsen aikaan päällekkäin tuli kuitenkin hollanti – uruguay -matsi, jonka minä tsiigasin Jiikun ja Arton tarkistaessa Cannibal Corpsea. Melkeinpä samalla minuutilla kun matsi loppui Soulfly aloitti. Keikka oli aivan törkeän kova. Tykkäsin.

Tänäaamuna sitten tätä trioa oikein nukutti. Aamupala syötiin vasta 12 korvilla. Palan jälkeen paineltiin kylille, ostettiin pullot vettä, nykästiin pirssi alle ja painettiin Triglavskin kansallispuistoon. Pirssi on muuten tässä maassa aika miellyttävä tapa liikkua, koska aloitustaksa on 1,24€, vielä ei olla saatu vitosta rikki taksimatkalla.  Puistossa vetästiin semmonen vajaa 5 km lenkki kohtuullisen komeitten maisemien ääressä.

Joki

Janpat

Sillalta on upeahkot näkymät

Tässä ne näkymät nyt sitten on

Liukkaat polut oli jonkun verran pelottavia, varsinkin kun näillä vaeltelijoilla ei olut kuin tennarit jaloissa.

Jätkät dallaa

Viimeinen pätkä tolminista kämpille murhamäkeä pitkin tultiin vielä kauppakassit kourassa, kyllä hiki irtos…

Nyt nykästään pienet välikuolemat, jonka jälkeen suuntana on taas festarialue. Overkill aloittaa joskus ysin jälkeen.

mosh, selvinpäin

Paikallinen kansallispiirakka on nimeltänsä Burek, ja se on aika ässää kamaa. Arton kanssa liipastiin yhdet huiviin jo Ljubljanassa, mutta Jiikku sai tänään vasta ensimmäisen oman burekinsa. Kys torttu koostuu siis voitaikinasta ja täytteestä. Täytettä löytyy perinteisestä jauheliha-riisi -mössöstä juustoon. Mitään kummallistahan tässä piirakassa ei ole, mutta mausteet on vaan osuneet aikalailla kohdalleen.