Reissublogi

Geokätköjen hakemisen jälkeen Lähdettiin Tuomon kanssa lupaavalta kuulostavaan naimakkaluspaan hakemaan niitä puuttuvia kaloja. Kun sinne päästiin alkoi luonnollisesti sataa vettä ja tuuli oli yltynyt suorastaan helvetilliseksi. Kuitenkin reiluun seitsämään asti jaksettiin joen varrella vispata ja meikäläinen koitti välillä perhoakin, kun tuuli hieman laantui. Tuomo sai saaliiksi yhden alamittaisen taimenen ja meikäläinen jäi tyhjin käsin. Kotiin tultiin taas niin perkeleen märkinä ja kylmissään, koska sade oli jossain vaiheessa muuttunut rännäksi. Eipä siinä sitten muuta kuin saunaan ja nukkumaan.

Torstai aamupäivälle oli varattu Saanan valloitus ja se me pojat tehtiinkin. Maisemat mäen päältä olivat erittäin upeat ja kiipeämismatka oli aika miehekäs.

Huipulla oli myös lunta paikkapaikoin

Ja mun mielestä on tosi kiva tietää, että Tommikin viihtyy tosilapissa

Saananreissullakin käytiin tsekkaamassa yksi geokätkö, joka sijaitsee Norjan ja Suomen rajalla. Jännää. Kätköilyn jälkeen käytiin taas Kilpishotellissa syömässä ja ajeltiin takaisin mäökille. Siellä allkoi tappiomielialat hiipimään mieliimme ja päätimme lähteä vielä yötä vasten ajelemaan kotia kohti. Startti tapahtui joskus 19.30 maissa ja kotosalla oltiin jo kahdeksan jälkeen aamulla.

Yhteenvetona reissusta voi sanoa sen, että kalaahan ei perkele oikeen tullut. Sitä kyllä yritettiin. Ensi kerralla parempi tsägä.

Seuraavaa täytettä tähän blogiin saattaapi tulla marraskuisesta Lontooseen suuntautuvasta pitkän vklopun jalkapallimatkasta, saas nährä.

Tiistaiaamuna suunnaksi otettiin taas lammaskoski, koska edelliseltä päivältä jäi hampaankoloon ne pienet harjukset. Isoveliä niille ei kylläkään tavattu. Iltapäivän aikana vaihdettiin koskea muutamaan kertaan, kunnes päädyttiin Ainavarppikoskelle. N. klo 17.30 alkoi sitten taas tapahtua Antti ja Mikko karkuuttivat kolme kalaa, taisi kundeilla olla jarrut liian tiukalla. Itse virvelöin yhden 25 cm taimenen ylös asti, laskin sen kuitenkin takaisin alamittaisuuden ja rauhoitusajan takia.

Perholla ei eilen kalastaa oikein voinut,koska tuuli oli todella kova, lisäksi vettä satoi koko iltapäivän ja illan. Illalla mökille hiippaili kohtuullisen uitetun näköisiä jätkiä.

Tän hetken fiilis on siis semmonen, että syöntiaika on todella lyhyt ja se tuntuu osuvan aina tonne klo 18 tuntumaan. Lisäksi viehepuolella siniset lotot ja niiden kopiot on kovia. Tälle päivälle ja loppuviikolle, jopa niinkin huikea palvelu kuin nappikeli.com, lupaa superkeliä…

Tiistai-iltana pidettiin myös poikien kesken pienet lettukestit. Tarjolla oli sekä suolaisia, että makeita lettuja. Kilpisjärven kauppatätikin alkoi vittuilemaan meidän lettujauho-ostoksista. Haiskahti vissiin homolle…

Lauantaiaamuna tullessa kakkosauto, eli Antin golffi, ajautui kiville. Rytäkässä siitä hajosi jotain, eikä kierroksia oikein pysty nostamaan kuulemma yli 3500:n. Karesuvannosta löytyi onneksi joku autokorjaajan tapainen, jonne Antti ja Mikko juuri äsken lähtivät. Tilannehan on sinänsä akuutti, että kyseinen kaksikko on lähtemässä jo tänään kotia kohti. Tuomo ja meikämandoliino jäädään vielä nyhtämään kaloja loppuviikoksi.

Tänään aamulla käytiin Tuomon kanssa karesuvannossa ruottin puolella tankkaamassa ja samalla kerättiin geokätkö rajan ylittävältä sillalta. Kohta taas kalaan.

Käsittämätöntä kuinka täyteen yksi kappale Ford Focuksia voi tulla kahden miehen viikon matkalle lappiin. Takapenkilläkin oli muutama rinkka ja nippu vapoja. Klo 22 startattiin Keravalta Tuomon kanssa ja samaan aikaan kakkosauto starttasi Lopelta. Ajeltiin melkeinpä yhtä soittoa Viitasaarelle asti, jossa käytiin tankkaamassa miehiä tässä vaiheessa kello oli noin 0200.

Viitasaaren stopin aikana Antti ja Mikko onnistuivat painamaan meidän ohi. Seuraava stoppi olikin sitten aamuneljän aikaan Oulussa, jossa yhytettiin kakkosauto. Siitä eteenpäin laskettiin sitten peräkanaa. Muoniossa käytiin kaupassa, sekä Muonion ja Karesuvannon välissä käytiin kaffilassa, jossa neljän miehen munkki+kahvi-annokset maksoi yhteensä 2€. Puolen päivän aikaan päästiin perille ja mentin melkeinpä suorin vartaloin tirsoille, koko yön ajaminen otti sen verran voimille.

Iltapäivällä onnistuttiin kuitenkin vielä kalastamaan jotain nimetöntä koskea. Kaikilla muilla paitsi allekirjoittaneella oli kala kiinni. Illalla käytiin vielä saunassa, jonka jälkeen unta ei kauaa tarvinnut houkutella.

Sunnuntaipäivästä tuli vahvasti kalaton, eli koko jengillä ei ollut tärpin tärppiä. Pikku suorämpimistä kylä harrastettiin tarpeellinen määrä.

Maanantaina taas mentiin ensin kokeilemaan Peerakoskea, joka vuosi sitten oli varsin suosiollinen allekirjoittaneelle. Kuitenkaan tänä vuonna koskesta ei mitään tullut. Pettyneinä päräytimme Kilpikselle syömään poropizzaa. Iltapäivä ja ilta kökötettiin Lammaskoskilla, josta sitä kalaa sitten vihdoin tuli heti useampi. Meikämandoliinolle napsahti perhoon 7 harria, kaikki tosin alamittaisia, mutta suunta on oikea. Tänään on suunnitelmissa mennä kokeilemaan Lammaskoski loppuun.

Kuvia en tänne blogiin saa, yhteys on niin saakelin hidas.

Heippatirallaa mukulat, huomenna illalla alkaa eeppinen matka kohti Kelottijärveä, joka sijaitsee n 80 km kilpisjärvestä etelään. Kelottijärven rannalta on varattunansa kaikilla herkuilla ja mukavuuksilla oleva mökki, johon allekirjoittanut ja 3 kpl ex-työkavereita on suunnitelmissa majoittua. Suunnitelmissa on kalastaa koko viikko ainakin Könkämäenoa ja sitten varmasti myös pienempää purokantaa Käsivarren erämaa-alueella. Vehkeistä mukana on perhot ja vieheet, verkkoja ei kehdata joen yli vetää. Yritän raportoida tänne silloin tällöin edesottamuksistamme kuvien kera. Näihin kuviin siis…