Phuketin pari viimeistä päivää olivat toiminnantäyteisiä. Lauantaiaamuna edellisessä kirjoituksessa esiintyneet tytöt tulivat hakemaan meidät 5 tähden Absolute Sea Pearl -hotelliin Patong beachilla. Siellä meidät otti hoteisiinsa hikoileva, tärisevä ja erittäin selvästi krapulainen ex-rakennusmies Juhani Keravalta. Juhani piti meille 2,5 h:n turinat, eli pääasiassa puhalteli ja hikoili. Koko homma olisi saatu läpi 1,5 h:ssa, mutta krapulainen isäntämme oli vähän hitaalla. Kyseessä oli jälleen kerran lomaosake-esittely, johon he eivät saaneet meitä koukutettua. Palkkioksi saimme Phi Phi -saaren risteilyn ja viikon ilmaisen majoittumisen joko Phuketin, Samuin tai Pattayan Absolute-hotellissa. Lomaviikon ehdot ovat kyllä sen verran naurettavat, että saa nähdä miten sen kanssa käy. Kuitenkin parhaassa tapauksessa saadaan lentojen hinnalla ensi vuonna viikon loma jossain näistä kohteista, tuskin kuitenkaan Pattayalle mennään.
Lauantaina vuokrattiin lisäksi auto, jolla käytiin tsiigailemassa vähän Phuketin muita rantoja. Vasemman puoleinen liikenne tuotti alkuun hieman päänvaivaa, mutta kun oli tarkkana, niin siitäkin selvittiin ilman kolhuja tai vammoja.
Seuraavan päivän Phi Phi -retki oli mahtava. Lähtö oli aikaisin aamulla isohkolla venheellä Phuketin kaupungin satamasta. Perillä käytiin tsiigaamassa pienempää Phi Phi -saarta, jossa on kaiketi kuvattu the Beach -merkkinen lefa. Saari oli komia kun mikä, jyrkkää kalliota ja valkoista hiekkarantaa vierekkäin. Retkellä päästiin myös snorklailemaan mereen, jossa uiskenteli kaloja paljohkosti. Kalat uivat niin läheltä, että niihin ylettyi koskemaan. Kaiken kaikkiaan erittäin mukava retki.
Phi Phin rantaa
Maanantaina meillä olikin paluu Bangkokiin pariksi päiväksi. Hotelli otettiin tällä kertaa “paremmalta” puolelta kaupunkia. Eli keskeltä pilvenpiirtäjiä. Kaupunki oli kovin erilainen tältä kantilta katsottuna. Kävimme pariin otteeseen drinkeillä pilvenpiirtäjie huipulla. Tulipahan juotua elämäni parhaat ja ehkä kalleimmat Mojitot.
Näkymät kattoterassilta
Lumphinin thai-boxing stadionilla oli meininki kuin moukarihäkissä. Ostimme liput kakkosluokan karsinaan, jossa oli pääasiassa paikallisia. Meno oli vedonlyöjien keskuudessa välillä aika infernaalinen. Kehässäkin meno yltyi välillä aika veriseksi.
Verissä päin
Toi veri tossa kuvassa ei ole ton kaverin omaa, vaan vastustajan. Oikein hauska ilta kaikenkaikkiaan. Meininki oli aika paljon aidompaaa kun Chiang Main vastaavassa.
Monoa
Seuraava viikko vietetään varmaankin Kambodzassa, ensin päivä Phnom Penhissä, josta edetään Siem Reapiin ja Angkor Watiin. Tästä lisää tuonnempana.