Torstaina, viimeisenä kokonaisena päivänä Vietnamissa, kävimme morjenstamassa Ho Chi Minhin maallisia jäännöksiä. Tämä Pohjois-Vietnamin presidentin yli 40 v sitten balsamoitu tomumaja sijaitsee asialle pystytetyssä mausoleumissa Hanoissa. Mausoleumissa sisällä ei saa ottaa ollenkaan kuvia, joten raadosta ei niitä teillekään näyttää nyt ole. Ho-setä itse olisi tosin halunnut tulla tuhkatuksi, mutta sitä iloa hänelle ei suotu.
Hanoilaiset museot on muutenkin aikalailla hanurista, koska niissä on todella vähän englanniksi käännettyä tekstiä. Vähätkin tekstit on aikalailla täkäläisittäin värittyneitä, tai ehkä me ollaan vaan liian tottuneita neutraalisti kirjoitettuihin historiateksteihin. Ensimmäistä kertaa täällä kuulin puhuttavan japanilaisista fasisteista, mutta kaipa se termi on ihan paikkansa pitävä tältä kantilta katsottuna. Vallankumousmuseossa ei jaettu tietoa Vietnamin vallankumouksen kulusta meille kapitalistisioille, vaan esiteltiin huone toisensa jäljeen tärkeiden tovereiden tavaroita. Esimerkiksi toveri sen-ja-sen riisikuppi, josta tämä jalo toveri oli syönyt mätää riisiä kolonialisti-ranskisten mielipidevankina. Vankilamuseossa puolestaan meille vakuutettiin kuinka hyvin siellä kohdeltiin “Vietnamin kansan ja armeijan” alas ampumia imperialisti-amerikkalaislentäjiä. jepjep.
Hanoissa on jostain kumman syystä päätetty rakentaa pirun kapeita taloja. Parhaimmillaan talot on 2m leveitä ja 30m syviä. Molemmat hotellimmekin täällä ovat olleet nelisen metriä leveitä 6-kerroksisia pytinkejä, joissa on 2 huonetta per kerros. Meidät on tietenkin aina majoitettu kuudenteen, jonne ilman lisähappea kiipeäminen päivittäin pari kertaa on kova urakka.
Kapia talo
Vietnamilaiset on kovia poikia keittämään kahvia. Täältä saakin monenlaista eri laatua sumppia. Kaikki ovat olleet tähän mennessä erinomaisia. Tänään käytiin torilta ostamassa 500g erikoiskahvien aatelia, eli näätäkahvia. Kahvi valmistetaan niin, että kahvipensaan marjat syötetään vietnamilaisille näädille, jotka kakkivat ne sitten ulos. Tämän jälkeen marjat toivottavasti pestään, paahdetaan ja jauhetaan kaffiksi. Tervetuloa meille vaan kahville sittenniin…
Kaffia
Vaikka Thaimaa, Kambodza ja Vietnam ovat kaikki erittäin mukavia maita ja täällä on ollut kovinkin leppoisaa matkustella, on ihan kiva mennä Hong Kongiin, jossa on puhdasta ja kaduilla voi kävellä suoraan jopa 10 m ilman, että joku ajaa mopolla suoraan kintuille. Toivottavasti… Kaikki paikat, poislukien Phnom Penh, ovat olleet kyllä käymisen arvoisia.
Juupatijuu. Heitin just pavut kitaan, katotaan toimiiko sumpin jalostus myös ihmiselimistössä.
Voiko Hong Kong -kaipuusta päätellä, että vähän olisi koti-ikäväkin? Koska tuutte tänne Etelä-Suomalaiseen ennätystalveen takaisin? Lunta on oikeasti PALJON.
p.s. En ala vieläkään juomaan kahvia herkkukuvailuista huolimatta, sori.
joo, viikin trooppisessa puutarhassa, jossa visiteerattiin kerran duuniporukalla, selitettiin tästä kaukoitämaan tietäjien keksimästä jalosta tavasta laatia erityisen aromikasta kahvia. hyviä sunppi-hetkiä vaan teille siellä, ja kutsukaa kaffille kunhan kotiudutte.
Jaha täällähän on oikeen kommentoitu. Buddha, onnistuko kahvin teko? Ja Elinalle tiedoksi, että mulla ainakin on kauhee koti-ikävä, tosin ei tulevaan t-kaupungin kotiin. Ja Hennalle kutsut on jo toimitettu, tosin kahvin eteen joutuu tekeen töitä.